Ammatillisen koulutuksen uudistus on tarpeellinen ja toimiva. Yksilöllisten opiskelupolkujen ja työelämäyhteistyön lisääminen parantaa koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta. Näin vakuutti kaksi suurta ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjää Hämeen Sanomissa 12.12.2018.  Yrittäjien edustaja yhtyi näkemykseen.

Tekee hyvää nähdä positiivisia kannanottoja ammatillisesta koulutuksesta. Syksyn mittaan suomalaista sitä on läksytetty ja riepoteltu oikein olan takaa hutkien. Reformin puristuksessa oleva oppilaitoshenkilöstö on saanut sisäisen muutospaineen lisäksi päälleen julkisen ryöpyn ihmettelyä ja arvostelua.

Ensin väitettiin, että kalliit opettajat korvataan toisen sortin työntekijöillä ja jos ei, niin ainakin opiskelijat sysätään yritysten vastuulle. Sitten huokailtiin lähiopetuksen perään, kun naapurin amislainen nähtiin kauppakeskuksessa lorvimassa keskellä päivää. Viimeksi lytättiin oppilaitosten kyky ohjata opiskelijoitaan digimaailmassa. Sinne hukkuvat internetin loputtomiin syövereihin.

On aivan erinomaista, että kriittistä keskustelua käydään puolesta ja vastaan. Muutosta ei tule ilman natinaa, kitinää ja ovien paukuttelua. Lisäkierroksia debattiin antaa vielä lähestyvä vaaliaika. Koulutuksesta on kaikilla kokemus ja kaikilla mielipide.

Ammatillinen erityisopetus ja ammatilliset erityisoppilaitokset ovat saaneet olla varsin rauhassa keskustelun melskeessä. Kovin paljon en kotiin päin vedä, kun totean, että erkkaoppilaitokset ovat pärjänneet muutospyörteissä varsin hyvin. Kiipulan näkökulmasta ”uudistunut ammatillinen koulutus” (opetusministeriön suosittelema ilmaus) vahvistaa sitä, miten olemme työtämme jo pitkään tehneet.

Nostaisin kolme Kiipulan erityisopetuksen vahvuutta esille:

Ensinnäkin täällä ammatillinen erityisopetus on aina perustunut opiskelijan kohtaamiselle kaikessa rauhassa ja ajan kanssa. Erityisoppilaitosten ”vaativan erityisen tuen koulutus” tarkoittaa, että jokainen opiskelija otetaan huomioon omana kokonaisuutenaan. Kun kaikilla on erilaiset vahvuudet ja heikot puolensa, ei voi tarjota samaa kattausta kaikille. On lähdettävä yksilöstä.

Hallitus, jonka ei pitänyt koulutuksesta leikata, leikkasi sen rahakakusta noin viidenneksen. Henkilöstön pakkovähennyksessä auttoi se, että monissa oppilaitoksissa - esimerkiksi Kiipulassa - opetus on järjestetty tiimeissä. Opettajat, ohjaajat, työhönvalmentajat ja muut sopivat ja tekevät yhdessä asiat opiskelijan eteen. Tukea järjestetään sille, joka sitä kulloinkin tarvitsee. 

Toinen syy muutoksen kivuttomuuteen (no, suhteellisesti ottaen siis) on hallittu digivälineiden käyttö. ”Hallittu” tarkoittaa sitä, että digi pidetään välineenä, sitä ei päästetä isännäksi kuskin penkille. Digi on helpottanut opetustyötä ja tuonut vuorovaikutukseen hienoja uusia mahdollisuuksia. Erityisen tuen digipedagogiikka raivaa tietä tulevaisuuteen.

Mediavyörytyksessä harvoin pysähdytään eriyttelemään digitaalisuuden monipuolisuutta. Erityistä tukea tarvitseville digimaailmasta on paljon iloa. Digi auttaa kommunikoimaan, kun puhe on vaikeaa. Digillä saa nopeasti yhteyden ohjaavaan ihmiseen ja opiskelukaveriin. Digi jäsentää tehtävät omaan tahtiin opittaviksi ja pitää asiat järjestyksessä. Digi tekee osallistumisen mahdolliseksi, kun kämpästä ulos meneminen on vaikeaa.

Kolmas ammatillisten erityisoppilaitosten selviytymiskeino on avoin yhteistyö moneen suuntaan. Ennen vanhaan ammattikoulu oli kuin iso sali, josta opiskelijat muutaman vuoden pyörimisen jälkeen putkahtivat valmiina ulos. Nykyinen amis on elävä verkosto, jossa opiskelija suunnitelmallisesti ja ohjattuna sukkuloi tarvitsemansa tiedon ja taidon perässä.

Kiipulan ammattiopistossa opinnoista keskimäärin 60 osaamispistettä tehdään erilaisilla työpaikoilla. Ohjaus työpaikalla on moniammatillista. Siihen osallistuvat niin työpaikkaohjaaja ja muu henkilöstö kuin oppilaitoksenkin edustajat. Ammattitaitojen oppimisen ohella opitaan myös työelämän tavoille ja löydetään omat ammatilliset vahvuudet.

Suomen Yrittäjät, EK ja kauppakamarit kannustavat tuoreessa julkilausumassaan ammatillisen toisen asteen oppilaitoksia yhä lisäämään yritysyhteistyötään. Linjaus on kuin Kiipulan toimintasuunnitelmasta napattu. Yritysten – ml. julkinen sektori – kanssa tehtävä yhteistyö on myös erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen kannalta keskeinen asia. Meidän näkökulmastamme inkluusio ja osallisuus toteutuvat työn tekemisen mahdollisuuksien kautta.

Petteri Ora
kehitysjohtaja