OAJ, Sakki ry, TSL, Opetushallituksen Zoomi -hanke ja Kiipulan ammattiopisto toteuttivat alkuvuodesta ammatillisen toisen asteen opettajille kyselyn, jossa opettajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen koulutuksen tilaa. Tuolloin ammatillisen koulutuksen reformi oli ollut voimassa reilun vuoden. Kyselyyn vastasi noin 1500 opettajaa. Ammatillisten erityisoppilaitosten opettajia vastaajista oli 87.

OAJ:n sivuilta löytyy tiedote koskien kaikkien kyselyyn vastanneiden opettajien tuloksia.


Tässä  yhteenvedossa on poimintoja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa työskentelevien opettajien vastauksista:
Vastaajista vajaa puolet ilmoitti opettavansa yhteisiä tutkinnon osia. Noin 60 % vastaajista opetti ammatillisia tutkinnon osia ja VALMA-opetuksessa opetti 16 % vastaajista. Joukossa oli useita opettajia, jotka toimivat sekä yhteisten tutkinnon osien, että ammatillisten tutkinnon osien opettajina.
Erityisopettajan kelpoisuus oli 70 % vastanneista.
Kyselyssä ei ollut tarkennettu, tarkoitettiinko ammatillisen erityisopettajan -, laaja-alaisen erityisopettajan tai erityisopettajan kelpoisuutta. Yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopetuksen kelpoisuus oli kyselyn mukaan 15 % vastanneista.

Väitteeseen erityisopettajaresurssien riittävyydestä oppilaitoksessa vastasi 70 % täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä.
Lisäksi 60 % vastanneista koki saaneensa riittävästi koulutusta reformista.

Jatkuva haku

Kysymykseen, miten usein opiskelijan on mahdollista aloittaa opinnot jatkuvan haun kautta ammatillisessa erityisoppilaitoksessa, opettajista reilu puolet vastasi, että koko ajan. Jatkuvan haun koki toimivaksi 40 % vastaajista.

HOKSin laadinta ja päivittäminen

Suurin osa vastanneista opettajista teki HOKSeja. HOKSin laadinnan ensimmäisen kerran arvioi vajaa puolet opettajista kestävän noin 60–120 min. Noin viidennes arvioi, että laatiminen kestää yli kaksi tuntia. Tässä asiassa oli merkitsevä ero ammatillisiin oppilaitoksiin. Eroavuuteen varmasti vaikuttaa vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden moninaiset ja laaja-alaiset erityisen tuen tarpeet ja haasteet. HOKSin päivittämiseen kulunut aika oli myös pidempi ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. HOKSin laadinnassa kolme neljäsosaa vastanneista piti tärkeimpänä tuen tarpeen selvitystä.

Opetusta ja ohjausta

61 % vastaajista arvioi opetuksen arvioi vähentyneen. Opetuksen suunnittelu puolestaan on lisääntynyt.  Yhteissuunnittelun kokee 40 % vastaajista vähentyneen. Koulun kehittämisen ja markkinoinnin arvioi lähes puolet vastaajista lisääntyneen.

Lähes puolet vastanneista on sitä mieltä, että opiskelijan henkilökohtainen ohjaaminen on lisääntynyt. Kysymykseen "onko oppilaitoksessasi ohjaajia",  85 % vastasi kyllä. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että opiskelijat saavat riittävästi tukea ja ohjausta opiskelun aikana.

Opiskelijoiden riittävästä toimintakyvystä opiskeluun ja ammatissa toimimiseen oltiin hyvin huolissaan. Noin kolmasosa opettajista oli täysin samaa mieltä väitteestä, että saa riittävästi tietoa ryhmässään opiskelevista erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista.

Työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyön arvioi lähes puolet vastanneista lisääntyneen. Tämä voi olla reformin vaikutusta. Työpaikoilla järjestettävässä koulutuksessa vaaditaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla myös työtehtävien yksilöllistämistä ja työn muotoilua.

Noin neljäsosa opettajista arvioi, että oppilaitoksen näytöistä tehdään työpaikoilla 80–100%. Tässä oli eroa ammatillisissa oppilaitoksissa (48 %) ja ammatillisissa aikuisoppilaitoksissa (63 %) työskentelevien opettajien arvioihin. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa on monipuolisia oppilaitoksen sisäisiä oppimisympäristöjä ja opiskelijat eivät pysty välttämättä tekemään ”suuria” näyttöjä työpaikoilla.

Vastaajista 59 % oli väitteestä ”työpaikat sopivat opiskelijoille” osittain eri mieltä tai eri mieltä. Näkemykset siitä, että työpaikoilla osataan ohjata erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita olivat myönteisemmät ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Työpaikat ovat varmasti tuttuja useamman vuoden ajalta oppilaitoksille. Noin kaksi kolmasosaa opettajista oli sitä mieltä, että opiskelijoilla ei ole riittävät tiedot työelämästä.

Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa yli kolmasosa vastanneista ei allekirjoittanut koulutus-tai oppisopimuksia. Vastanneissa oli paljon yhteisten tutkinnon osien opettajia ja valmentavan koulutuksen opettajia. Koulutus- ja oppisopimuksen tuntemisessa on vielä haasteita työnantajien osalta. Yli puolet opettajista oli sitä mieltä, että ei pysty käymään riittävän usein ohjaamassa opiskelijaa. Yhteydenpito työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa koettiin melko sujuvaksi.

Oman osaamisen arviointia

Opettajat arvioivat, että opiskelijan opintojen yksilöllistäminen osataan. 63 % vastaajista katsoi, että erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja ohjaus osaaminen on riittävää. Näyttöjen arvioinnin osalta 40 % arvioi osaamisen olevan riittävää. Tähän voi vaikuttaa runsas yto-opettajien vastaaminen.

Tuloksissa tuli esille myös yllättävän samankaltaisia vastausprofiileja eri oppilaitostyyppien kesken. Esimerkkeinä mm. kysymykset tuen ja ohjauksen saamisesta opiskelun aikana.


Heli Kemppinen
erityisopetuksen asiantuntija
Ammattitaitoa yhdessä -hanke