Valkeakoski-opiston rehtori Reeta Tenhola suosittelee KIILA-kurssia kaikille, jotka kokevat tarvetta pysähtyä miettimään omaa jaksamistaan ja sen parantamista. Erityisesti hän suosittelee sitä niille, joilla on mielestään niin kiire, etteivät kuntoutukseen ehdi. Juuri silloin on mentävä!

Reeta Tenhola työskentelee Valkeakoski-opiston rehtorina. Opisto palvelee 80 000 asukasta viiden kunnan alueella: Akaa, Kangasala, Pälkäne, Urjala ja Valkeakoski. Kalenterivuoden 2018 luvut ovat komeaa luettavaa: 17 796 kurssilaista, 240 toimipistettä, 32 970 oppituntia, 1 362 kurssia, tuntiopettajia tai luennoijia opistolla oli noin 200. Vakinaisesti opistolla työskentelee viisitoista työntekijää.

Reeta kiinnostui KIILA-kuntoutuksesta, kun kaupungin henkilöstöpäällikkö lähetti viestin, jossa kerrottiin kaupungin omasta, esimiehille järjestettävästä kurssista.

  • Ajattelin, että miksipä ei. Tunsin, ettei työskentelyni ollut riittävän tehokasta, säätöä ja sähläystä oli liikaa ja isommat tärkeät asiat uhkasivat jäädä kiireellisten tehtävien jalkoihin. Stressioireiluakin oli, huimausta ja verenpainetta. Ja kun haluan jatkaa työssä ainakin vielä 13 vuotta! Ajattelin asiaa myös työyhteisöni kannalta, etten esimiehenä antaisi huonoa mallia ja viestisi vääränlaista toimintakulttuuria.

Kurssi käynnistyi syyskuussa 2018 tilannearvioinnilla Janakkalassa. Reeta tapasi Kiipula-Aviren asiantuntijoita ja nämä tutustuivat hänen työhönsä ja työskentelyolosuhteisiinsa. Arvioinnissa selvitetään, miten kuntoutustarve on ilmennyt työssä ja millaiset kehityskulut ja muutokset kuntoutujan terveydessä, työssä ja ammatillisessa urassa ovat johtaneet kuntoutustarpeen syntyyn ja selittävät sitä.  Arvioinnin pohjalta luodaan kuntoutuksen suunnitelma ja henkilökohtaiset tavoitteet.

  • Jo ensimmäinen päivä kurssilla oli älyttömän hyvä, kun sai pysähtyä miettimään omaa työtään ja hyvinvointiaan ja ennen muuta tavoitteita ja ratkaisuja. Totta kai olin työstänyt näitä asioita jo etukäteen aika paljon, mutta nyt oma ajattelu jotenkin aukesi ja selkeytyi asiantuntijoiden taitavan johdattelun kautta. Itsehän ne konkreettiset muutokset on arjessa tehtävä, ei kuntoutuksessa mistään ihmekonsteista ole kyse.

Kurssi jatkui neljän päivän ryhmäjaksolla marraskuussa. Toinen, kolmen päivän ryhmäjakso oli maaliskuussa, kolmas kesäkuussa ja viimeinen ryhmäjakso pidetään lokakuussa.

  • Parasta on ollut täydellinen irrottautuminen työrumbasta ja kiireettömyys, kun myös illat ovat olleet käytettävissä keskusteluihin ja oman tilanteensa reflektointiin. Nopeatahtiseen ja suorituskeskeiseen työelämään tottuneena aikaa tuntui välillä olevan liikaakin, mutta luulen, että se oli oleellista käsiteltyjen asioiden sisäistämiseksi ja muutositujen juurruttamiseksi. Hyvin samantapaisia ongelmia muillakin on ja ryhmä auttaa myös suhteuttamaan omia ongelmia.

Reeta pitää KIILAN jaksotusta onnistuneena, kolmeksi ja neljäksi päiväksi on helpompi irtautua töistä kuin viikoksi tai kahdeksi.

  • Ja sehän on aivan ylellistä, että koko taitava ja kokenut ammattilaisten tiimi on käytettävissämme, Reeta lisää.

KIILAN työryhmään kuuluvat työelämän asiantuntija, fysioterapeutti, erikoislääkäri (työterveyshuollon, yleislääketieteen tai fysiatrian erikoislääkäri) ja psykologi.

Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä teemoista. Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työn muutoksia ja vaatimuksia, työn nykytilaa ja sujumista, ammatillista kehitystä ja osaamista, kuormittumista sekä voimavaroja ja palautumista. Tärkeää tunnistaa kuntoutujan työssä jaksamiseen liittyvät haasteet ja jäsentää niiden yhteys työpaikalla tapahtuviin muutoksiin.

Terveysteeman tavoitteena on tunnistaa kuntoutujan terveyteen liittyvät riskitekijät sekä niiden yhteys työssä jaksamiseen. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta ja perhetilannetta. Fyysisen kunnon testit tehdään kuntoutuksen tilannearvioinnin yhteydessä tai ensimmäisen ryhmäjakson aikana. Seurantatesti tehdään viimeisen ryhmäjakson yhteydessä.

  • Minulla pääpaino on ollut ammatillisissa, työn hallintaan ja organisointiin liittyvissä asioissa, fyysinen kuntoni on suhteellisen hyvä, Reeta kertoo.

KIILA-kuntoutuksessa keskeistä on yhteistyö kuntoutujan, lähiesimiehen, työterveyshuollon ja palveluntuottajan kesken koko prosessin ajan. Tavoitteena on saada parannusta paitsi työntekijän yksilölliseen työkykyyn myös siihen vaikuttaviin asioihin työssä ja työyhteisössä. Kun esimies osallistuu työhön liittyvien asioiden käsittelyyn, tavoitteista tulee yhteisiä ja esimies saa välineitä omaan työkykyjohtamiseensa.

  • Esimieheni, kaupungin sivistystoimenjohtaja, on suhtautunut kannustavasti kuntoutukseeni. Työni on kuitenkin niin itsenäistä, että minulla on ollut jo entuudestaan kaikki mahdollisuudet organisoida asiat työpaikalla sekä työyhteisön että omaa työkykyäni tukevasti. Itse ne rajatkin on asetettava.

Onko työssä jo tapahtunut muutoksia KIILA-kuntoutuksen aikana?

  • Suunnitelmallisuus on lisääntynyt. Lisäksi varaan nykyisen tunnin päivässä omaa aikaa, jolloin keskityn tärkeimpiin ja hankalimpiin asioihin. Työhuoneeni ovi on silloin kiinni, laitan oveen lapun, että olen tavoitettavissa taas kello se ja se. Ja ehkä henkilöstökin on huomannut myönteistä kehitystä esimiehessä. Toivon, että tämä vire säilyy ja kuntoutuksesta saadut työkalut jäävät käyttöön koko lopputyöuran ajaksi.