”Tekijöitä kyllä riittää, jos töitä löytyy”

Uutisotsikot hoitoalan työntekijäpulasta ovat tulleet tutuksi alan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta keskustellessa. Toimintaansa aloittelevat hyvinvointialueet tuskailevat työvoiman niukkuutta. Hoitajien lakko nosti aiheen työpaikkojen kahvipöytäkeskustelujen ykköseksi.

Tällä hetkellä moni hoivakoti ja -osasto tekee päivittäisen työnsä vajaalla miehityksellä ja loma-ajoiksi on jopa jouduttu osastoja sulkemaan. Tiedossa on, että vuosien 2020–2030 kunta-alan kymmenen eniten eläköityvän ammattiryhmän joukossa ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat, sairaala- ja laitosapulaiset. Vuosien 2020–2024 aikana kyseisistä ammateista kunnissa eläköityy hieman yli 120.000 alansa osaajaa. (Sohlman, P. 2020)

Lohdutontako? Kolikon toiselta puolelta kyllä. Kolikon toisella puolella on näkymä työntekijöistä, jotka eivät ole vielä kohdanneet tulevan työpaikkansa kanssa, mutta haluja työntekemiseen löytyy runsaasti. Keitä nämä ovat?

Täsmätyöntekijät osaratkaisuna

Suomessa on 30.000 työikäistä kehitysvammaista. Heistä vain 600 on palkkatyössä. Tämän lisäksi on lukematon määrä muita ihmisiä, jotka ovat täsmätyökykyisiä, mutta jotka eivät syystä tai toisesta ole työmarkkinoilla.

Täsmätyökykyinen on termi, jota käytämme korvaamaan nimitystä osatyökykyinen. Täsmätyökykyinen henkilö pystyy tekemään tietyn työtehtävän, kun itse työtehtävä, -ympäristö tai -aika räätälöidään hänelle sopivaksi. Täsmätyöntekijää palkatessa tärkeää on, ettei lähdetä etsimään tekijää tarkasti hahmoteltuun työnkuvaan. Tämän sijaan sopivalta vaikuttavan työntekijän kanssa yhdessä muokataan työtehtävät työntekijälle sopivaksi ja työpäivä sopivan mittaiseksi.

Työnantajille aihe on vielä kokonaisuudessaan vieras. Myös palkkauksen tuet ovat epäselviä – tietouden lisääntyminen loisi varmasti uskallusta palkata täsmätyökykyisiä. Työnantajat voivat saada tukea ja apua näihin asioihin oppilaitokselta jo opintojen aikana. Kiipulassa toimii taitavia työhönvalmentajia ja muuta ohjaavaa henkilökuntaa, joiden avulla työpaikka voi saada korvaamattomia, konkreettisia neuvoja opiskelijan työllistämiseen ja palkkaukseen tukiin.

Kuinka työ ja tekijä saadaan kohtaamaan hoiva-alalla?

Hoiva-alalle on tehty ohjeistus välittömän ja välillisen työn mitoituksesta. Sen tarkoitus on ohjata työtä niin, että henkilöstön määrä ja rakenne kohtaavat ja on riittävä. Tarkoituksena on turvata toimintaa ohjaamalla henkilöstön työaika kohdistumaan niihin tehtäviin, joihin heillä on koulutuksensa puolesta ammatillinen osaaminen.

Välittömäksi työksi lasketaan “asiakkaan hoito ja huolenpito sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistävät ja ylläpitävät tehtävät, asiakasta koskevien tietojen kirjaaminen, palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen”. (Valvira: Välittömän ja välillisen asiakastyön määrittely vanhusten tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon toimintayksiköissä.)

Arki osastoilla ja yksiköissä vaatii toimiakseen valtavasti välillistä työtä. Yleisiä tiloja siistitään ja desinfioidaan tiheästi, tilauksia tehdään ja puretaan, asukkaiden pyykit haetaan asunnoista ja pyykkituvalla pesun jälkeen jaetaan uudestaan asunnoille. Suomalaisen juhlaperinteen mukaiset vappu- ja juhannusjuhlat tulee etukäteen valmistella, jokapäiväinen sanomalehti vaatii hakijansa ja ruuan tarjolle paneminen ja pois siivoaminen vaatii tekijänsä. Näissä tehtävissä monella täsmätyöntekijällä olisi paljon annettavaa!

Hyviä kokemuksia täsmätyöntekijästä välillisissä työtehtävissä on saanut eräs kantahämäläinen asumisyksikkö, joka palkkasi Kiipulasta valmistuneen henkilön. Asumisyksikön työntekijät kertovat, että työsuhteen alku on vaatinut perehdyttämistä ja toimintamallien aktiivista luomista, mutta työyhteisö on alkanut nähdä täsmätyöntekijän työn arvon jo lyhyessä ajassa. Sen lisäksi, että työ on löytänyt tekijänsä, myös työyhteisö on saanut kokemuksen siitä, että työyhteisöön mahtuu erilaisia tekijöitä. Heistä voi tulla jopa “korvaamattomia”.

Oppilaitosyhteistyö kannattaa

Vaikka tässä olemme kirjoittaneet täsmätyöntekijöistä lähinnä hoiva-alan näkökulmasta, avustavia tehtäviä on tarjolla kaikilla aloilla. Työvoimapulaa kärsivällä ravintola-alalla täsmätyöntekijä voi olla tekemässä keittiön avustavia tehtäviä, tiskata tai tehdä salaattipöytää. Kiinteistöalan yrityksessä täsmätyöntekijän tehtävänä voi olla muutaman lähekkäin sijaitsevan kiinteistön roskien tyhjennys, kulkuväylien hiekoitus ja muut pienet huoltotyöt. Varasto-alalla täsmätyöntekijä voi ottaa vastuulleen varastojen siisteyden ja roskien lajittelun.

Ammatilliset erityisoppilaitokset kouluttavat osaajia monelle alalle. Oppilaitosyhteistyö kannattaa, sillä opintojen aikana tehdyllä perehdytyksellä työpaikalle voidaan saada juuri tarvittaviin työtehtäviin sopiva täsmätyöntekijä. Eri alojen työnantajien kannattaa pohtia mahdollisuutta täsmätyöntekijöiden palkkaamiselle, kun tarve työntekijöistä kasvaa.

Käännetäänkö kolikko ja katsotaan täsmätyön kortti?

Katso alta Kiipulan ammattiopistosta valmistuneen Heidin tarina hoiva-avustajaksi.